

Tromso on nähty. Tästä matkamme alkaa




















Paikallista huumori, kenties… ensin kun tämän yhden ”pyörätuolin” näin – ajattelin, että onpa hauska idea. Kun käänsin katseeni alas rantaan, näin siellä toisen samanlaisen ja mieleeni pomppasi samantein näky yhdestä vanhasta Suomi elokuvasta, jossa kaverukset tuuppaavat halvaantuneen kaverinsa mereen vapauttaakseen hänet kärsimyksistään – hänen omasta pyynnöstään tietenkin. Onkohan täälläkin joku tuupattu ja vapautettu elämän kärsimyksistä.


Ilta laskeutuu yllemme




Upeiden maisemien ja tunnelmien toinen puoli – käännetään katse itse parkkipaikalle ja tadaa – ihan normi levähdyspaikka rekkoineen ja roskiksineen.